Olen Iškomar (5.): Suunta Luojallemme ja tunnustuksemme

06. 10. 2017
6. kansainvälinen eksopolitiikan, historian ja henkisyyden konferenssi

Luoja ei ole erillinen esine, johon voisimme matkustaa. Me olemme myös vain ajatuksia elementtien voimakentillä. Kaikki, mitä on olemassa koko maailmankaikkeudessa, sisältyy Luojaan, joten ainoa polku Luojaan on sellainen, jonka itse luotte, jos haluat laajentaa tietoisuutesi Luojaan. Luojaa ei todellakaan ole oikeita tai vääriä tapoja, vaan vain tietoisuuden taso.

Iškomarin tunnustus
Ajatukseni ovat nyt suunnattu Isän, kaiken Luoja eli mitä ikinä ollut eikä tulla koskaan, haihtuvat ja kehittyvä voima ideoita antaa muodossa kaikkien olentojen ja kaiken olemassaolevan maailmankaikkeudessa.

Olen kiitollinen itsestäni siitä, että hän on luonut ja antamalla minulle mahdollisuuden elää. Omassa olemuksessani on tietoisuus omasta yksilöllisyydestäni, mutta myös ykseydestäni kaikkien kanssa, jotka ovat, mitä he olivat kerran tai ovat.

Olet antanut minulle yhtenäisyyttä, suvereeneina olentoina ja luonut oman sisäisen valtakuntani

ja ulkomaailmasta. Vastuullisella asenteella otin paikkaani ajassa ja olemassaolossa, tuomaan rauhaa sisäisiin maailmoihini ja järjestykseen ulkomaille. Oma henkilökohtainen tehtäväni on tuoda rauhan ja järjestyksen kaikkeen, mitä voin saavuttaa maailmankaikkeudessa, ei ikeen ja väkivaltaisen valloituksen, mutta vakuuttavan syyn takia. En voi arvioida toista suvereeniä olentoa, mutta voin auttaa häntä laajentamaan tietoisuuttaan ja hän voi itse arvioida.

Rehellisellä tarkoituksella ilmaisen halukkuuteni perustella joka hetki, jolloin kannatan yleistä kokonaisuutta, joten yleinen koko voi myös perustella olemassaoloani.

Seison aina ikuisen menneisyyden ja iankaikkisen tulevaisuuden välillä, olen tyytyväinen siihen, että minulle kaikki, mikä oli ennen, ja kaikki, mikä tulee olemaan sen jälkeen, ei voi olla olemassa vain minulle, ja silti se on olemassa, koska kaikki oli jo ennen kuin aloitin olla olemassa ajoissa ja jakaa vastuu kaikesta, mikä tulee olemaan ikuisessa tulevaisuudessa.

Ymmärrän maailman vastustajien, tuhoojan ja petoksen, villin hallitsemattoman pelon, joka voi syntyä kaikkien kohtuullisten olentojen mielissä. Tiedän, että varovaisuus on positiivinen ajatusmuoto, josta pelko kasvaa, josta tulee sekaannusta ja kaiken sen vihollinen.

Olen omistettu minun aika ajoin rauhan ja jotta kaikki olennot, missä voisin saa koskettaa älynsä minun ymmärtämään, että omassa valtakunnat voivat luoda rauha heidän sisäinen maailmoja ja järjestystä ulkoisen maailman jotka kieltävät pelko olemassaolosta, sitoutumalla näin ikuisen tuomiot loputtomaan tyhjiöön.

Isä Luoja, sinun valtakuntasi on minun, koska olen tietoinen siitä. Valtakuntani on sinun myös, sillä minä luon teidät teidän tähtenne.

Iškomar

Lisää osia sarjasta