Tutkijat ovat havainneet, että hän eli kauan ennen nykyihmistä salaperäinen ihmislaji Tiibetin tasangolla. Tämä ei ainoastaan ​​todista, että ihmiset asuivat Tiibetin tasangolla kymmeniä tuhansia vuosia aikaisemmin kuin nykyään uskomme, vaan se tarkoittaa myös sitä, että ensimmäiset ihmiset, jotka kohtasivat äärimmäisen ankaraa ympäristöä, eivät olleet nykyihmiset, vaan denisovalaiset.

Denisovoitu

Denisovanit olivat muinainen kansa, joka asui Siperian alueilla ja muutti Kaakkois-Aasiaan asti. Heidän tunnustuksensa ovat monimutkaisten työkalujen, aseiden ja jopa korujen luominen.

Perinteiset tutkijat ovat katsoneet, että ihmiset muuttivat Tiibetin tasangolle suhteellisen äskettäin, noin 12 000 vuotta sitten. Heidän kerrotaan asettuneen tänne pysyvästi noin 3 vuotta sitten. Mutta Nwya Devun arkeologinen kohde on pakottanut meidät harkitsemaan uudelleen Tiibetin tasangon asettamisen aikajanaa.

Arkeologinen alue, joka sijaitsee 4 600 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella, on tarjonnut asiantuntijoille tuhansia kivityökaluja, mukaan lukien veitsiä, ja jopa orgaanisia jäänteitä. Maanäytteiden perusteella tutkijat päättelivät, että vanhimmat paikalta löydetyt työkalut ovat 40 000–30 000 vuotta vanhoja.

Dr. John Olsen, tutkija Arizonan yliopistosta Tucsonissa, sanoi:

"Tiedämme, että Denisovans jätti kotimaansa Altai-vuoristossa Etelä-Siperiassa ja lopulta matkasi Melanesiaan (Australian koillissaaret). He veivät omaperäisen genominsa mukanaan. Eräs looginen reitti tällaiselle muuttoliikkeelle olisi voinut olla Tiibetin tasangon ylittäminen ja ylittäminen."

Asiantuntijat ovat löytäneet Nwya Devun arkeologisen alueen jo pitkään, ja se tunnetaan suuresta määrästä esineitä.

Salaperäinen pala DNA:ta

Ja todisteita Denisovanin läsnäolosta noin 40 000 vuotta sitten Tiibetin tasangolla löytyy myös nykyaikaisista tiibetiläisistä.

Tutkijoiden mukaan useimmat tiibetiläiset kantavat genomissaan epätavallista DNA-palaa. Jälkimmäisessä on merkkejä Homo sapiensin ja Denisovanin jäsenten risteytymisestä. Tämän "harvinaisen" DNA:n palan uskotaan olevan vastuussa siitä, että alueen alkuperäisasukkaat pystyvät selviytymään sellaisista äärimmäisistä korkeuksista löytyvästä rajoitetusta hapen määrästä.

Tutkimus julkaistiin Journal of Science -lehdessä.